Saaren tulevaisuus

Vartiosaari, Helsingin 48. kaupunginosa, on Helsingin neljänneksi suurin saari. Se sijaitsee Itä-Helsingissä Tammisalon eteläpuolella Laajasalon ja Vuosaaren välissä noin seitsemän kilometriä Helsingin keskustasta. 82 hehtaarin maa-alueesta 90 prosenttia on kaupungin omistuksessa ja 10 prosenttia yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa suunnilleen puolet Vartiosaaren rakennuskannasta.
Vartiosaaren vahvuuksia ovat poikkeuksellisen monipuolinen luonto, saaren sijainti lähellä mannerta, rakennustaiteellisesti arvokas huvilakanta sekä hyvät marja- ja sienimaastot. Vartiosaari tarjoaa erinomaiset puitteet ulkoiluun ja siellä sijaitsee vuonna 2002 palkittu luontopolku. IMG_4999
Heikkouksia ovat puolestaan säännöllisen liikenneyhteyden puute, yleinen tietämättömyys saaren olemassaolosta, kunnollisen kaavan puute, maaston paikoittainen vaikeakulkuisuus sekä kallioalueiden heikko kulutuskestävyys.
Uhkana on Vartiosaaren liiallinen rakentaminen, nykyisen rakennuskannan rapistuminen, saaren umpeenkasvu sekä mahdollisen sillan mukanaan tuoma ajoneuvoliikenne.
Kulkuyhteyksiä parantamalla ja hyvällä tiedotuksella Vartiosaaresta on mahdollista tehdä kaikille avoin retkeilyyn ja virkistykseen erikoistunut kansanpuistosaari ja opetuskohde.
Vartiosaari on myös oivallinen alue perinnebiotooppien säilyttämiseen.

Maastoinventointien perusteella Vartiosaaren luonto on erittäin monipuolinen. Erilaiset metsätyypit, maastonmuodot, jääkauden aikaiset muodostumat ja kasviharvinaisuudet ovat jo sinällään nähtävyyksiä ja säilyttämisen arvoisia kohteita.
Lisäksi saaren rakennuskanta edustaa 1900-luvun alun tyypillistä huvilakulttuuria, ja monet huviloista ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja suojeltavia.

Rakentaminen tuhoaisi saaren ainutlaatuisen luonnon.

*Uudenmaan maakuntakaava ja 2 vaihemaakuntakaava ovat lainvoimaisia. Niissä Vartiosaari on merkitty ”ei-taajamatoimintojen”-alueeksi, mikä puoltaa saaren virkistyskäyttöä. Kunnallisen kaavan on noudatettava maakuntakaavan ohjausta, se ei ole mikään vapaaehtoinen suositus. IMG_3842

*Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren vanhoine huviloineen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon muun muassa Esplanadin ja Suomenlinnan rinnalle.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573
http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2013_kaavakuvat/1001_2_kulttuuriymparisto.pdf

Myös saaren luonto on erittäin hyvin säilynyttä ja monimuotoista ja vaihtelee rehevimmistä karuimpiin biotyyppeihin. Saaressa on Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuriesiintymä ja harvinaislaatuinen kotkansiipilehto. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita: kasvi-, lintu-, kääpä- ja metsäkohteita sekä geologisia kohteita. Lisäksi tuoreen selvityksen mukaan koko saari on arvokas lepakkoalue, mikä tuo sen kansainvälisten sopimusten piiriin.

http://ptp.hel.fi/ltj/Default.aspx

http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2013_kaavakuvat/1001_2_lepakkoselvitys.pdf

Saaren rakentamista puoltavissa vaihtoehdoissa maalaillaan paratiisimaisia visioita, joissa on luvattu kaikki – rakennettu asuinympäristö, palvelut ja liikenneyhteydet tuhansille ihmisille olemassaolevia luonnonarvoja ja historiallisesti arvokasta rakennusperintöä kunnioittaen. Väite on epärealistinen. Kasvillisuus, eläimet ja erityislaatuinen miljöö kärsivät väistämättä rakentamisesta. Vartiosaaren erityislaatuisuus on nimenomaan sen yhtenäisessä ilmeessä ja rakentaminen pirstoisi sen.

*Kun kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi vuoden 2012 tammi-huhtikuussa kaupunkilaisilta ideoita siitä, miten Vartiosaarta tulisi kehittää virkistysalueena tai Vartiosaari3asuinalueena, vastauksia oli 94 kappaletta ja niistä 5/6 puolsi virkistysaluekäyttöä ja vain 1/6 asuinaluevaihtoehtoa. Virkistyskäyttövaihtoehtoa kannattavat myös ne pari tuhatta ihmistä, jotka ovat allekirjoittaneet vetoomuksen Vartiosaaren sillattoman virkistyskäytön puolesta joko verkossa tai paperilla.

http://www.adressit.com/pelasta_vartiosaari

*Metsäntutkimuslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan luonto on niin tärkeää kaupunkilaisille (vain 5% ilmoittaa elvyttävän mielipaikkansa sijaitsevan rakennetussa ympäristössä), että sitä ei enää pidä nakertaa siivuakaan.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Vartiosaaresta kolme vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa. Niiden pohjalta laaditaan saaren jatkosuunnittelua ohjaavat suunnitteluperiaatteet.

Yhdessä hahmotelmassa Vartiosaarta kehitetään virkistysalueena ja kahdessa muussa vaihtoehdossa saareen esitetään virkistyspalveluiden lisäksi myös asumista. Asumisvaihtoehdoista toinen painottuu pientalovaltaiseen asumiseen. Tiiviimmässä asumisvaihtoehdossa on sekä kerros- että pientaloja.

Kaikissa vaihtoehdoissa Vartiosaari on yhdistetty silloilla Reposalmen yli Laajasaloon ja Ramsinsalmen yli Vuosaaren. Ramsinsalmen silta on suunniteltu kävelylle ja pyöräilylle sekä huoltoliikenteelle. Reposalmen sillalle pääsevät virkistysvaihtoehdossa vain jalankulkijat, pyöräilijät ja huoltoliikenne. Asumisvaihtoehdoissa silta on myös muun liikenteen IMG_4999käytössä.

Virkistysvaihtoehdossa saareen on ajateltu kaikille helsinkiläisille tarkoitettuja palveluita, kuten tanssilavaa, kesäteatteria ja siirtolapuutarhamökkejä. Huvilat olisivat virkistys- ja matkailukäytössä. Nykyiset luontokohteet, luontopolku ja laidunalueet säilyisivät.