Vartiosaaren ominaispiirteitä

Kuin kaksi marjaa:

Kolin kansallispuisto: Suomen tunnetuimpia kansallismaisemia. Suosittu matka- ja retkeilykohde.

Vartiosaari: taajamatoimintojen kehittämisalue Helsingissä.

Vartiosaari, Helsingin 48. kaupunginosa, on Helsingin neljänneksi suurin saari. Se sijaitsee Itä-Helsingissä Tammisalon eteläpuolella Laajasalon ja Vuosaaren välissä noin seitsemän kilometriä Helsingin keskustasta. Saaren 82 hehtaarin maa-alueesta 11,2 hehtaaria (14%) on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa maa-alasta 86 prosenttia, josta 21,2 hehtaaria on rakennetuilla tonteilla. Lisäksi kaupungin omistamia rakennuksia on erityisesti Wådötorpin tilan alueella. Pihapiireihin kuulumatonta aluetta on vajaa 50 hehtaaria. Kaupunki omistaa suunnilleen puolet Vartiosaaren rakennuskannasta.
Vartiosaaren vahvuuksia ovat poikkeuksellisen monipuolinen luonto, saaren sijainti lähellä mannerta, rakennustaiteellisesti arvokas huvilakanta sekä hyvät marja- ja sienimaastot. Vartiosaari tarjoaa erinomaiset puitteet ulkoiluun ja siellä sijaitsee vuonna 2002 palkittu luontopolku.

Maastoinventointien perusteella Vartiosaaren luonto on erittäin monipuolinen. Erilaiset metsätyypit, maastonmuodot, jääkauden aikaiset muodostumat ja kasviharvinaisuudet ovat jo sinällään nähtävyyksiä ja säilyttämisen arvoisia kohteita. Saaresta on tehty ansiokas maisemaselvitys.

Metsäntutkimuslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan luonto on niin tärkeää kaupunkilaisille (vain 5% ilmoittaa elvyttävän mielipaikkansa sijaitsevan rakennetussa ympäristössä), että sitä ei enää pidä nakertaa siivuakaan.

Saaren luonto on erittäin hyvin säilynyttä ja monimuotoista ja vaihtelee rehevimmistä karuimpiin biotyyppeihin. Saaressa on Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuriesiintymä ja harvinaislaatuinen kotkansiipilehto. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita: kasvi-, lintu-, kääpä- ja metsäkohteita sekä geologisia kohteita. Lisäksi tuoreen selvityksen mukaan koko saari on arvokas lepakkoalue, mikä tuo sen kansainvälisten suojelusopimusten piiriin.

Rakentaminen tuhoaisi saaren ainutlaatuisen luonnon.

Vartiosaari vanhoine huviloineen kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon muun muassa Esplanadin ja Suomenlinnan rinnalla.

Uudenmaan maakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaava sekä 4 vaihemaakuntakaava ovat lainvoimaisia. Näissä kaikissa Vartiosaari on merkitty ”ei-taajamatoimintojen” alueeksi, mikä puoltaa saaren virkistyskäyttöä. Kunnallisten kaavojen on noudatettava maakuntakaavan ohjausta, maakuntakaava ei ole pelkkä suositus.

Saaren rakentamista puoltaneissa Helsingin yleiskaava- ja Vartiosaaren osayleiskaavavaihtoehdoissa maalailtiin paratiisimaisia visioita, joissa on luvattu kaikki – rakennettu asuinympäristö, palvelut ja liikenneyhteydet tuhansille ihmisille olemassaolevia luonnonarvoja ja historiallisesti arvokasta rakennusperintöä kunnioittaen. Väite oli epärealistinen. Kasvillisuus, eläimet ja erityislaatuinen miljöö kärsivät väistämättä rakentamisesta. Vartiosaaren erityislaatuisuus on nimenomaan sen yhtenäisessä ilmeessä ja rakentaminen pirstoisi sen.

Korkein hallinto-oikeus julkisti 8.11.2018 Vartiosaaren yleiskaavoja koskevat päätöksensä. KHO hylkäsi Helsingin valituslupahakemuksen Vartiosaaren osayleiskaavaa koskeneesta Helsingin hallinto-oikeuden osayleiskaavan kumoamispäätöksestä. Tämä tarkoittaa, että Helsingin hallinto-oikeuden antama päätös jää sellaisenaan voimaan eikä siihen enää voi hakea muutosta. KHO hylkäsi myös Helsingin valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä kumota Helsingin uusi yleiskaava Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Tämäkin tarkoittaa, että Helsingin hallinto-oikeuden antama päätös jää sellaisenaan voimaan Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Päätöksen perusteluita:

Vartiosaareen A2- ja A3-merkinnöillä osoitettu rakentamisen mitoitus on korkea, kun otetaan huomioon koko saaren aluetta koskeva RKY-ominaisuusmerkintä ja erityisesti saaren ominaispiirteet väljästi rakennettuna huvila-alueena. Yleiskaavassa osoitetut rakentamisalueet sijoittuvat lisäksi laajalle osalle saarta. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin perusteella Vartiosaareen suunniteltu rakentaminen merkitsisi, että vain pieni osa saaren ranta-alueista voidaan säilyttää maisemakuvaltaan entisellään ja että saari muuttuu huvila-alueesta urbaaniksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi.
Kun otetaan huomioon, ettei yleiskaavan laatimista ohjaavan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkoituksena ole ollut osoittaa Vartiosaaren aluetta tehokkaaseen rakentamiseen, sekä lisäksi se, että yleiskaavassa Vartiosaareen osoitettu rakentaminen tulisi asiassa esitetyn selvityksen perusteella olennaisesti vaikuttamaan Vartiosaaren RKY-ominaisuusmerkinnällä suojattuihin kulttuuriympäristöarvoihin, maakuntakaavan ei voida katsoa olleen Vartiosaaren osalta maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.

Kyseessä ei ollut pelkästään se, että osayleiskaava oli maakuntakaavan vastainen vaan erityisesti myös se, että Vartiosaaren ominaispiirteet valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä olisivat muuttuneet lopullisesti. Vartiosaareen osoitettu asukasmäärä 5000-7000 oli asukastiheydeltään 6100-8500 as/km² eli tiheämpi kuin useissa kantakaupunginosissa ja jopa 6-8 -kertainen Laajasaloon verrattuna.