Saaren tulevaisuus

Vartiosaari-seura käyttää vartiosaari.fi -sivuja seuran kannanottojen esille tuontiin. Seura ei ylläpidä Some-tilejä ja näillä sivuilla olevat linkit Facebook-ryhmiin ovat muiden toimijoiden ylläpitämiä ja edustavat ylläpitäjiensä omia kantoja.

Vartiosaari, Helsingin 48. kaupunginosa, on Helsingin neljänneksi suurin saari. Se sijaitsee Itä-Helsingissä Tammisalon eteläpuolella Laajasalon ja Vuosaaren välissä noin seitsemän kilometriä Helsingin keskustasta. 82 hehtaarin maa-alueesta 90 prosenttia on kaupungin omistuksessa ja 10 prosenttia yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa suunnilleen puolet Vartiosaaren rakennuskannasta.
Vartiosaaren vahvuuksia ovat poikkeuksellisen monipuolinen luonto, saaren sijainti lähellä mannerta, rakennustaiteellisesti arvokas huvilakanta sekä hyvät marja- ja sienimaastot. Vartiosaari tarjoaa erinomaiset puitteet ulkoiluun ja siellä sijaitsee vuonna 2002 palkittu luontopolku.
Heikkouksia ovat puolestaan säännöllisen liikenneyhteyden puute, yleinen tietämättömyys saaren olemassaolosta, kunnollisen kaavan puute, maaston paikoittainen vaikeakulkuisuus sekä kallioalueiden heikko kulutuskestävyys.
Uhkana on Vartiosaaren liiallinen rakentaminen, nykyisen rakennuskannan rapistuminen, saaren umpeenkasvu sekä mahdollisen sillan mukanaan tuoma ajoneuvoliikenne.
Kulkuyhteyksiä parantamalla ja hyvällä tiedotuksella Vartiosaaresta on mahdollista tehdä kaikille avoin retkeilyyn ja virkistykseen erikoistunut kansanpuistosaari ja opetuskohde.
Vartiosaari on myös oivallinen alue perinnebiotooppien säilyttämiseen.

Maastoinventointien perusteella Vartiosaaren luonto on erittäin monipuolinen. Erilaiset metsätyypit, maastonmuodot, jääkauden aikaiset muodostumat ja kasviharvinaisuudet ovat jo sinällään nähtävyyksiä ja säilyttämisen arvoisia kohteita.
Lisäksi saaren rakennuskanta edustaa 1900-luvun alun tyypillistä huvilakulttuuria, ja monet huviloista ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja suojeltavia.

Rakentaminen tuhoaisi saaren ainutlaatuisen luonnon.

*Uudenmaan maakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaava ovat lainvoimaisia. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on jo voimassa. Näissä kaikissa Vartiosaari on merkitty ”ei-taajamatoimintojen”-alueeksi, mikä puoltaa saaren virkistyskäyttöä. Kunnallisten kaavojen on noudatettava maakuntakaavan ohjausta, maakuntakaava ei ole pelkkä suositus. IMG_3842

*Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren vanhoine huviloineen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon muun muassa Esplanadin ja Suomenlinnan rinnalle.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573
http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2013_kaavakuvat/1001_2_kulttuuriymparisto.pdf

Myös saaren luonto on erittäin hyvin säilynyttä ja monimuotoista ja vaihtelee rehevimmistä karuimpiin biotyyppeihin. Saaressa on Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuriesiintymä ja harvinaislaatuinen kotkansiipilehto. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita: kasvi-, lintu-, kääpä- ja metsäkohteita sekä geologisia kohteita. Lisäksi tuoreen selvityksen mukaan koko saari on arvokas lepakkoalue, mikä tuo sen kansainvälisten sopimusten piiriin.

http://ptp.hel.fi/ltj/Default.aspx

http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2013_kaavakuvat/1001_2_lepakkoselvitys.pdf

Saaren rakentamista puoltavissa vaihtoehdoissa maalaillaan paratiisimaisia visioita, joissa on luvattu kaikki – rakennettu asuinympäristö, palvelut ja liikenneyhteydet tuhansille ihmisille olemassaolevia luonnonarvoja ja historiallisesti arvokasta rakennusperintöä kunnioittaen. Väite on epärealistinen. Kasvillisuus, eläimet ja erityislaatuinen miljöö kärsivät väistämättä rakentamisesta. Vartiosaaren erityislaatuisuus on nimenomaan sen yhtenäisessä ilmeessä ja rakentaminen pirstoisi sen.

Korkein hallinto-oikeus julkisti 8.11.2018 Vartiosaaren yleiskaavoja koskevat päätöksensä.

KHO hylkäsi Helsingin valituslupahakemuksen Vartiosaaren osayleiskaavaa koskeneesta Helsingin hallinto-oikeuden osayleiskaavan kumoamispäätöksestä. Tämä tarkoittaa, että Helsingin hallinto-oikeuden antama päätös jää sellaisenaan voimaan eikä siihen enää voi hakea muutosta.

KHO hylkäsi myös Helsingin valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä kumota Helsingin uusi yleiskaava Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Tämäkin tarkoittaa, että Helsingin hallinto-oikeuden antama päätös jää sellaisenaan voimaan Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Päätöksen perusteluita:

Vartiosaareen A2- ja A3-merkinnöillä osoitettu rakentamisen mitoitus on korkea, kun otetaan huomioon koko saaren aluetta koskeva RKY-ominaisuusmerkintä ja erityisesti saaren ominaispiirteet väljästi rakennettuna huvila-alueena. Yleiskaavassa osoitetut rakentamisalueet sijoittuvat lisäksi laajalle osalle saarta. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin perusteella Vartiosaareen suunniteltu rakentaminen merkitsisi, että vain pieni osa saaren ranta-alueista voidaan säilyttää maisemakuvaltaan entisellään ja että saari muuttuu huvila-alueesta urbaaniksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi.
Kun otetaan huomioon, ettei yleiskaavan laatimista ohjaavan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkoituksena ole ollut osoittaa Vartiosaaren aluetta tehokkaaseen rakentamiseen, sekä lisäksi se, että yleiskaavassa Vartiosaareen osoitettu rakentaminen tulisi asiassa esitetyn selvityksen perusteella olennaisesti vaikuttamaan Vartiosaaren RKY-ominaisuusmerkinnällä suojattuihin kulttuuriympäristöarvoihin, maakuntakaavan ei voida katsoa olleen Vartiosaaren osalta maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.

Kyseessä ei ollut pelkästään se, että osayleiskaava oli maakuntakaavan vastainen vaan erityisesti myös se, että Vartiosaaren ominaispiirteet valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä olisivat muuttuneet lopullisesti. Vartiosaareen osoitettu asukasmäärä 5000-7000 oli asukastiheydeltään 6100-8500 as/km² eli tiheämpi kuin useissa kantakaupunginosissa ja jopa 6-8 -kertainen Laajasaloon verrattuna.

Uudenmaan liiton uusi maakuntakaavaluonnos  oli nähtävillä ja siitä sai antaa palautetta 9.11.2018 saakka. Luonnoksessa Vartiosaarella on valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä, mutta ristiriitaisesti saari on merkitty taajamatoimintojen kehittämisalueelle.

*Kun kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi vuoden 2012 tammi-huhtikuussa kaupunkilaisilta ideoita siitä, miten Vartiosaarta tulisi kehittää virkistysalueena tai asuinalueena, vastauksia oli 94 kappaletta ja niistä 5/6 puolsi virkistysaluekäyttöä ja vain 1/6 asuinaluevaihtoehtoa. Virkistyskäyttövaihtoehtoa kannattivat myös ne pari tuhatta ihmistä, jotka ovat allekirjoittaneet vetoomuksen Vartiosaaren sillattoman virkistyskäytön puolesta joko verkossa tai paperilla.

http://www.adressit.com/pelasta_vartiosaari

*Metsäntutkimuslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan luonto on niin tärkeää kaupunkilaisille (vain 5% ilmoittaa elvyttävän mielipaikkansa sijaitsevan rakennetussa ympäristössä), että sitä ei enää pidä nakertaa siivuakaan.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Vartiosaaresta kolme vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa. Niiden pohjalta laaditaan saaren jatkosuunnittelua ohjaavat suunnitteluperiaatteet.

Yhdessä hahmotelmassa Vartiosaarta kehitetään virkistysalueena ja kahdessa muussa vaihtoehdossa saareen esitetään virkistyspalveluiden lisäksi myös asumista. Asumisvaihtoehdoista toinen painottuu pientalovaltaiseen asumiseen. Tiiviimmässä asumisvaihtoehdossa on sekä kerros- että pientaloja.

Kaikissa vaihtoehdoissa Vartiosaari on yhdistetty silloilla Reposalmen yli Laajasaloon ja Ramsinsalmen yli Vuosaaren. Ramsinsalmen silta on suunniteltu kävelylle ja pyöräilylle sekä huoltoliikenteelle. Reposalmen sillalle pääsevät virkistysvaihtoehdossa vain jalankulkijat, pyöräilijät ja huoltoliikenne. Asumisvaihtoehdoissa silta on myös muun liikenteen IMG_4999käytössä.

Virkistysvaihtoehdossa saareen on ajateltu kaikille helsinkiläisille tarkoitettuja palveluita, kuten tanssilavaa, kesäteatteria ja siirtolapuutarhamökkejä. Huvilat olisivat virkistys- ja matkailukäytössä. Nykyiset luontokohteet, luontopolku ja laidunalueet säilyisivät.