Palaute Uusimaa 2050-kaavan valmisteluaineistosta 13.4.2018

Uudenmaan liitto
toimisto@uudenmaanliitto.fi
Vartiosaari-seura ry:n palaute Uusimaa 2050 -kaavan valmisteluaineistosta
Uudenmaan rakennekaavan luonnos tarjoaa hyvät lähtökohdat koko maakunnan tasapainoiseen ja elinympäristön laadun huomioivaan kehittämiseen. On tärkeää, että maakuntakaavatasolla pystytään ohjaamaan yksittäisten kuntien kasvutavoitteita tasaisemmin koko maakunnan alueelle.
Rakennekaava voi tarkkuudeltaan ja määräyksiltään olla eri alueilla eri tasoinen siten, että suurin tarkkuus kohdistuu alueen herkimpiin kohtiin. On erittäin tärkeää, että rakennekaavan rannikko- ja saaristovyöhykettä koskevat suunnittelumääräykset ovat tarkkoja ja alempaa kaavoitusta selkeästi ohjaavia, koska esimerkiksi Helsinki on laiminlyönyt ranta-alueiden ja saariston suunnittelussa velvoitteensa vaalia saariston ja rantavyöhykkeen maisemakuvaa (Laki saariston kehityksestä 494/1981 2§ ja 8§) sekä vaatimuksen kehittää valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) reunaehtojen asettamissa rajoissa.
Nykyiset maakuntakaavat ovat laadukkaita ja niiden esitystarkkuus on hyvä. Ne huomioivat asianmukaisesti maakunnan erityiskohteet sekä -alueet. Nykyinen 4. vaihemaakuntakaava on tuore, asianmukaisen tarkka ja ajantasainen hyvä pohja viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen merkitsemiselle suoraan uuteen maakuntakaava-aineistoon. Helsingin uuden, hallinto-oikeuden 5.2.2018 osittain kumoaman yleiskaavan epätarkka esitystapa ja monitulkintaisuus on monissa paikoin uhka sekä viherrakenteen että kulttuuriympäristöjen säilymiselle. Vaikka rakennekaava on yleispiirteisempi kuin tulevat seutumaakuntakaavat, on rakennekaavassa jo hyvä huomioida erityistä huolenpitoa vaativat alueet, joko lainvoimaisena liitekarttana tai kaavamääräyksin.
Rakennekaava esittää viherrakenteen ja virkistysalueet vetovoimaisen ympäristön osana. Helsingin viherkehä, joka virkistysalueiden lisäksi sisältää myös Helsingin edustan merellisen ympäristön ja saariston, on tärkeä. Maakuntakaavan viherrakenteen jatkuvuus yli kuntarajojen on hyvä osoittaa vaihekaavojen määräyksin ja kaavakartoilla tai liitekartoilla. Virkistysalueiden tarkka sijainti ja rajaus on perusteltua rajata Uudellamaalla jo maakuntakaavatasolla, koska pääkaupunkiseudulla on todellinen uhka, että kuntakaavoituksessa asetetut massiiviset kasvutavoitteet määräävät maankäytön ympäristöä kunnioittamatta. Malliesimerkki piittaamattoman kuntakaavoituksen uhasta arvokkaille luonto- ja kulttuuriympäristökohteille on Helsingin laatima Vartiosaaren osayleiskaava, jonka hallinto-oikeus kumosi 5.2.2018 lainvastaisena.
Uudenmaan rakennekaavan koko aluetta koskevissa suunnittelumääräyksissä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä asutuksen ja elinympäristön viihtyisyyttä ja terveyttä heikentävien toimintojen välillä. Tämä on erityisen tärkeää tiivistyvässä kaupunkirakenteessa, jotta viihtyisä elinympäristö sekä riittävä määrä lähiluontoa säilyisi. Uudellamaalla on hyvät perusliikenneyhteydet ja tilaa tasata kasvua siihen parhaiten soveltuville alueille.