Vartiosaaren osayleiskaavan luonnostelu jatkuu

Kaupunkistrategian 2021-2025 mukaisesti Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön. Osayleiskaavalla on tarkoitus mahdollistaa Vartiosaaren kehittäminen aktiiviseksi virkistysalueeksi osana Itä-Helsingin merellistä virkistysverkostoa ottaen huomioon alueen arvokkaat huvilaympäristöt sekä luonto- ja maisema-arvot.

Vartiosaari-seura kutsui Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet saareen 12.9.2022. Paikalle ennättäneet päättäjät saivat tietoa Vartiosaaresta ja sen erilaisista toimijoista sekä linkistä avautuvan kaavoittajien ajankohtaiskatsauksen. Tavoitteena on saada osayleiskaavaluonnos Kaupunkiympäristölautakuntaan 29.11.2022.

Yhteenveto Kerro kantasi -palveluun jätetyistä kommenteista.

Lisätietoa sai osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, johon voi tutustua 11.3.2022 saakka.

Suunnitelma oli nähtävänä myös Laajasalon kirjastossa.

Asukastilaisuus oli keskiviikkona 9.3.2022, tallenne oli katsottavissa 24.3.2022 saakka

Kaupunginmuseo antoi lausuntonsa 9.3.2022

Seura jätti mielipiteensä 11.3.2022

Kannattaa myös tutustua seuran jo 2013 laatimaan vaihtoehtoiseen osayleiskaavaan.

Kerro kantasi -palvelussa voi esittää omia toiveitasi sekä mielipiteitäsi ensimmäisistä luonnosvaihtoehdoista. 1.6.2022 saakka. Kaikkiaan kommentteja tuli 924 kappaletta 

Nyt työ jatkuu saatujen kommenttien läpi käymisellä ja osayleiskaavaluonnos pitäisi valmistua loppuvuodesta 2022.

Vartiosaaren kaava-asiantuntijat olivat mukana Laajasalopäivässä 14.5.2022 klo 10-14. Reposalmentie 13, Laajasalon kirkon tilat. Tilaisuudessa oli mahdollisuus keskustella suunnittelijan kanssa ja kertoa mielipiteensä saaren virkistyskäytön laajuutta koskevista vaihtoehdoista ja kiinteistöihin liittyvistä kysymyksistä. Paikalla olivat kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijat: Johtava maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola ja arkkitehti Tapani Rauramo yleiskaavoitusyksiköstä ja liikenneinsinööri Markus Ahtiainen liikenne- ja katusuunnittelusta

Vartiokylänlahden sekä Reposalmen veneilykerhojen kannattaa miettiä, ovatko ne osallisia osayleiskaavatyössä. Edellisessä yleis- ja osayleiskaavaprosessissa suunnitellut sillat olivat katkaisemassa purjeveneiltä ja risteilyaluksilta yhteydet siltojen pohjoispuolelle.

Kaupunginmuseon lausunnon mukaan ”Vartiosaaren luonto ei kestä hyvin suurten kävijämäärien aiheuttamaa kulutusta. Etenkin kallioiset ja ohuen irtomaakerroksen peittämät korkeammat maastokohdat ovat herkkiä kulumiselle ja kasvillisuuden häviämiselle. Kulkemisen ohjauksella ja reittien toteutuksella voidaan estää haitallista kulumista kallioisilla osilla ja metsäisillä alueille sekä puutarhojen ja pihojen alueilla.
Liikuntapalvelut tuo esiin saaren molemmilla puolilla kulkevat vilkkaat veneväylät, joita käyttävät huviveneiden lisäksi vesireittiliikenteen alukset sekä työalukset. Pohjoispuolisten lahtien venesatamissa ja yksityisissä laitureissa on toistatuhatta venepaikkaa ja satoja purjeveneitä. Merelliseen Helsinkiin kuuluu olennaisesti veneily, jonka edellytyksiä ei tule heikentää. Massiiviset siltaratkaisut eivät ole kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta tavoiteltavia. Alueen saavutettavuutta voi parantaa esim. lautta- ja veneyhteyksiä lisäämällä.”

Katsaus Vartiosaaren kaavoitushistoriaan tarjoaa sopivaa iltalukemista kyynikoille.