Vartiosaaren kaavoitus – ikiliikkujaa keksimässä

 

Eliel Saarisen Suur-Helsingin kaavassa vuodelta 1917 Vartiosaarelle ei ollut merkitty käyttötarkoitusta. 1960-luvun alun yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaarta esitettiin asuinalueeksi. Tämän johdosta Kansallis-Osakepankki osti silloiset Alkon omistuksessa olleet alueet sekä yksityistontteja, tavoitteena rakentaa saaresta toinen Tammisalo. Tarinat kertovat, kuinka huviloiden omistajat olivat kokeneet ostajien käytöksen usein uhkaavaksi. Hurjimpien Insinööritoimisto Smith – Polvisen( Wilbur Smith & Associates, Insinööritoimisto Pentti Polvinen) vuonna 1968 valmistuneiden suunnitelmien mukaan Liisankadun päästä Tervasaaren yli ja Laajasalon läpi oli tarkoitus rakentaa nelikaistainen moottoritie Vartiosaaren pohjoisreunaa myötäillen edelleen Vuosaareen. Kadun olisi pitänyt olla valmis vuonna 2000. Kaupunginhallitus kaatoi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisen päätöksen vuonna 1970 ja rakentamissuunnitelma haudattiin.

Vuoden 1972 yleiskaavassa Helsingille muodostettiin yhtenäinen viheraluejärjestelmä, joka rakenteeltaan ja periaatteiltaan on edelleen perusta esikaupunkialueiden virkistysaluerakenteelle. Yleiskaavaa tehtäessä tukeuduttiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden mukaan helsinkiläisten tärkeimpiä kodin ulkopuolella tapahtuvia vapaa-ajan käyttömuotoja olivat ulkoliikuntamuodot kuten hiihto ja kävely.

Esikaupunkialueiden yleiskaavassa vuodelta 1981 itäinen rantavyöhyke (Laajasalon – Vartiosaaren – Ramsinniemen – Kallvikin – Uutelan alue, Villinki sekä pienemmät itäisen merialueen saaret) muodosti tärkeimmän itäisten esikaupunkialueiden virkistysaluekokonaisuuden. Yleiskaavan mukaan tämä alue palveli rantaan liittyvien virkistystoimintojen osalta koko kaupunkia.

Vuoden 1992 yleiskaavassa Vartiosaari varattiin virkistyskäyttöön. Vartiosaaren ja Tervaluodon välissä olevaa pientä rakentamatonta metsäkaistaletta lukuun ottamatta Vartiosaaren koko rantavyöhyke oli merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla tapahtuvat muutokset tuli tehdä niin, että alueen kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ei turmella.

Helsingin saaristo ja merialue- osayleiskaavajulkaisussa vuodelta 1996 todettiin, että: ”Vartiosaari on Helsingin itäisillä meri- ja ranta-alueilla merkittävimpiä virkistys- ja ulkoilualueiksi soveltuvia saaria. Se on lähellä mannerta ja tavoitettavissa kevyellä liikenteellä ja julkisella liikenteellä monilta asuinalueilta. Helsingin kaupunkialueen laajenemisen itään todetaan asettavan vaatimuksia myös saariston avaamiseen nykyistä laajemmin asukkaiden käyttöön. Vartiosaaren katsotaan tulevan täydentämään Helsingin perinteikkäiden kansanpuistosaarten verkostoa.” Osayleiskaavajulkaisussa mainittiin edelleen, että ”Vartiosaari vaatii toimiakseen aktiivisena alueena tehokkaan julkisen vesiliikenteen osana yleiskaavassa ehdotettavaa Kauppatori – Rastila-vesiliikennereittiä. Vartiosaareen ei ehdoteta siltaa, koska saarellinen luonne on sinänsä virkistyksen lähde.” Vartiosaari rajattiin kuitenkin vuonna 1997 pois saariston osayleiskaavasta.

Kaupunkisuunnitteluviraston (Ksv) alkuperäisessä yleiskaavaluonnoksessa 2002 Vartiosaari varattiin asumiskäyttöön. Saareen kaavailtiin rakennettavaksi 290 000 m2 kerros- ja pientaloasuntoja, mikä silloisella asumisväljyydellä 32m2 / asukas tarkoitti noin 9000 asukasta. Vartiosaaren liikenne oli tarkoitus hoitaa Laajasalosta Reposalmen ylitse sillalla, jossa kulkisi myös raitiotie. Valmisteluun liittyen Ksv järjesti syksyllä 1999 eri puolilla Helsinkiä nk. paikallispajoja, joiden tarkoituksena toisaalta oli tehdä kaavoitustyötä tutuksi kaupunkilaisille ja toisaalta kerätä tietoa kaupunkilaisten näkemyksistä kaupungin tulevaisuudesta. Ksv julkaisi paikallispajoista selvityksen Helsingin yleiskaava 2002 osallistuminen ja arviointi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä 1999:7, 18.11.1999.
Ryhmätöissä Vartiosaarta pidettiin arvokkaana kulttuurihistoriallisena miljöönä, sijainniltaan seudullisesti tärkeänä virkistysalueena, sellaisenaan säilyttämisen arvoisena, ainutlaatuisena, loistavan kauniina saarena. Erityisesti huomioitavaa tässä selvityksessä oli, että Ksv:n Vartiosaarelle esittämää käyttöä asuinalueena vastustettiin yksimielisesti. Alueista, joille pajoihin osallistuneiden mielestä ei Helsingissä saanut rakentaa, nousi Vartiosaari selkeimmin esiin jopa Keskuspuiston, Uutelan sekä Kallahden alueiden ohi. Poliitikkojen, Ksv:n ja kaupunkilaisten mielipiteet menivät pahasti ristiin ja Vartiosaari jäi selvitysalueeksi.

Valtioneuvosto vahvisti vuonna 2009 listauksen valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista kohteista. Vartiosaaren osalta listauksen kohdeselvityksessä todetaan, että ”Vartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila.”

Helsingin yleiskaavoitusta ohjaavassa Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa ja sitä täydentävässä 2. vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari on merkitty ei-taajamatoimintojen alueeksi.

Valmisteilla olevassa mm. viher- ja virkistysaluevarauksia tekevässä 4. vaihemaakunta-kaavaluonnoksessa Vartiosaari on edelleen ei-taajamatoimintojen aluetta, lisäksi Vuosaaren Ramsinniemen kärki on muutettu virkistys-alueeksi. Linkki 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen

Osayleiskaavatyössä Ksv valmisteli kolme erilaista perusvaihtoehtoa: virkistysalue-, pientaloalue- ja kerrostaloaluevaihtoehdot. Valmistelussa oli selvästi nähtävissä, että ainoastaan kerrostalovaihtoehdon valmisteluun oli panostettu; tämä siitäkin huolimatta, että avoimessa kaupunkilaispalautteessa yli 100 mielipidettä oli virkistysvaihtoehdon ja vain 3 rakentamisen puolesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kuitenkin äänin 7-2 valita kerrostalovaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto käsitteli 26.10.2016 samassa kokouksessa  ensin Helsingin yleiskaavan ja sen jälkeen Vartiosaaren osayleiskaavan, joka tiukalla 44-40 äänestyksellä hyväksyttiin.

Historia toistaa itseään: kaavatilanne ja liikennejärjestelyt ovat kuin toisinto 1960-luvun suunnitelmista. Kruunuvuoren sillan – jota on perusteltu tilanteen mukaan joko Vartiosaaren rakentamisella tai Vartiosaaren rakentamista Kruunuvuoren silloilla – linjaus ei paljoa eroa Smith – Polvisen ehdotuksesta. Moottoritiesuunnitelmat ovat muuttuneet joukko- ja kevyen liikenteen väyliksi, vaikka niillä tosiasiassa ajavat myös yksityisautot. Ehdotetut asuntomäärät saaren keskiosaan olivat suuret ja asukastiheys Katajanokan luokkaa. Kiinteistövirasto tarjosi luottamuksellisia keskusteluja maakaupoista ja maanvaihdoista ja jopa nimettömät ostajat tarjoavat saaren ilmoitustauluilla luottamuksellisia maakauppoja. Yleiskaavasta tehtiin 50 ja Vartiosaaren osayleiskaavasta 11 valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Vartiosaaren kaavoitus tällä hetkellä huhtikuussa 2018

Helsingin hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osayleiskaavan ja Helsingin uuden yleiskaavan mm. Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta 5.2.2018. Helsinki haki 7.3.2018 Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Tilanne siis jatkuu.

Uudenmaan liitto on aloittanut uuden maakuntakaavan valmistelun: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/valmisteluaineisto

Juuri nyt on paras aika vaikuttaa mielipiteillä uuden maakuntakaavan valmisteluun, aikaa on 13.4.2018 saakka!