Arvon päivän tanssit revisited again 3.7.2024!

Vartiosaari-seura herätteli 2023 henkiin Vartiosaaren perinteiset Arvon päivän tanssit. Paikalla oli noin 70 tanssijaa kuuntelemassa Janus Hanskia ja Viihteen kenttämiehiä, gramofonimusiikkia sekä Kati Holmin puhetta alkuperäisistä Arvon päivän tansseista. Nyt tapahtuma järjestetään uudelleen!

ARVON-PÄIVÄN TANSSIT VÅDÖSSÄ

1800-luvun alkupuolella Helsingin itäisellä rannikolla Vådö, nykyisin Vårdö tai Vartiosaari, oli melko tuntematon saari muiden joukossa. 1800-1860 välisenä aikana saaressa arvellaan olleen asutusta muutamassa kohteessa, lähinnä kalastajia torpissaan.

Maanomistus Vådössä jakautui kahden kylän, itäinen alue Botbyn (Puotila) ja läntinen alue Degerön kylän (Laajasalo) ja näihin kuuluvien neljän tilan kesken. Lisäksi Nissaksen tilalla oli maa-alue Vådön itäosassa. Veneilyn ja höyrylaivaliikenteen lisääntyessä kiinnostus Vådötä kohtaan kasvoi. Saareen rakennettiin arkkitehtien suunnittelemia huviloita vuosisadan lopulla 3-4 kappaletta ja1900-luvun alun vuosikymmenillä upeita huviloita puutarhoineen kohosi rannoille ripeään tahtiin.

Puotilan kartanon Vartiosaaren torppa Wådötorp, siirtyi hammaslääkäri Ernst Waseniuksen omistukseen 1904. (Olemme nyt, hänen silloin omistamallaan alueella, jolla tämä lato sekä talli/navetta myös sijaitsivat.)

Helsingin pitäjään, Puotilan kartanon palvelukseen oli Ypäjältä tullut sisartaan seuraten, Matilda Ojala (s. 1879). Hän piti kovasti puutarhasta ja eläimistä, joten työ, hevosilla maidon toimittaminen Helsinkiin, oli mieluisaa. Hän oli myös taitava lypsäjä, voitti kartanolla järjestettyjä lypsykilpailuja useasti.

Kartanon palkollisiin kuului myös Tammelan Portaan kylästä lähtöisin ollut metsätyönjohtaja Matti Heino (s.1872). Jatkon arvaattekin: häitä tanssittiin v. 1907. Heille syntyi Puotilassa Anton ja Arvo (s.7.5.1912) sekä myöhemmin Vådössä Väinö ja Alma.

Matti Heino pestattiin Waseniuksen tilanhoitajaksi 1914. Tilalla oli hevonen, kaksi lehmää, joita pidettiin metsälaitumella, kaksi sikaa ja muutama kana. Karjanhoito oli Matildan (Tildan) hommia. Alkuun viljely oli pienimuotoista, mm. lasinalusviljelyä, jossa Heinon pojat olivat hyvänä apuna. Ajan kuluessa toiminta kuitenkin laajeni niin, että rakennettiin lisää maatalouteen tarvittavia rakennuksia ja Wasenius hankki lisää viljelysmaata saaresta.

1930-luvulle tultaessa Heinon pojat olivat varttuneet miltei miehen ikään. ”Ennen heinien latoon ajoa Vådö-Torpin isossa ladossa vietettiin tilanomistajan luvalla Arvon nimipäivää (yksi tilanhoitajan pojista) heinäkuun alun lauantaina, vuosina 1932-36. Lato siivottiin hyvin ja hangattiin paljon kynttilää lattiaan. Kesäasukkaat eivät niihin juhliin osallistuneet, heillä oli omat pippalonsa, mutta nuoria suomenkielisiä kotiapulaisia kävi tanssimassa. Gramofoni oli musiikin lähteenä, se keskeytyi joka levynvaihdossa, kun oli kierrettävä jousi ja vaihdettava neula. Nuoria Heinon perheen ystäviä tuli myös Laajasalosta ja Rastilasta.

Tarjoiluna oli kahvia ja kotitekoista simaa. Nuoremmat kuin rippikouluikäiset häädettiin nukkumaan viimeistään kymmeneltä elleivät olleet itse sitä ennen ymmärtäneet poistua.” Muisteli enoni Arvo Grön, joka silloin kuului ”alaikäisten joukkoon”.

Heinon perhe muutti v.1937 Matti Heinon kuoleman jälkeen Espoon Kauklahteen, josta hankki oman kauppapuutarhan.

Koonnut Kati Holm, Suotorpan tyttö

Lähteet:

Jan Strang: Saaristounelmia Helsingissä

Helsingin kaupunki: Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys

Ojalan sukutarina

Arvo Grönin muistikuvia Vartiosaaresta