Saaret saavutetaan!

Osallistuvan budjetoinnin ehdotus Saaret saavutettaviksi kutsuvenepalvelun avulla äänestettiin 28.10.2021 päättyneessä omastadin OSBU-äänestyksessä toteutettavaksi:

Saaret saavutettaviksi kutsuvenepalvelun avulla

3694 ääntä

Merellisessä Helsingissä on upea saaristo aivan kaupungin tuntumassa, mutta kuinka sinne pääsee? Säännöllisen veneliikenteen järjestäminen kannattavasti saariin, joissa on vähän tai ei lainkaan pysyvää asutusta, lienee hankalaa, mutta digitaalisen alustan avulla voidaan toimia joustavammin. Kutsuvenepalvelu helpottaisi helsinkiläisiä ja turisteja, kun he haluavat nauttia merestä ja sen saarista. Ekologisesti saarivierailu sujuisi esimerkiksi Callboatsin aurinkovoimalla kulkevalla katamaraanilla.

Ehdotan, että Helsinkiin järjestetään joustavaan liikennöintiin sopivat kutsuvenepalvelualueet rakenteineen sekä kilpailutetaan ja tuetaan alkuun niillä toimiva liikennöitsijä. Toiminnan voi aloittaa Itä-Helsingin saaristossa, jossa on runsaasti virkistyskohteita ja paljon asukkaita rannikon läheisyydessä. Kokemusten karttuessa toiminnan voi ulottaa koko Helsingin edustalle.

Itä-Helsingissä palveluun sopivia saaria on useita, joista virkistysalueina kaupunki kehittää Malkasaarta, Villaluotoja, Kotiluotoa ja Vartiosaarta. Lisäksi Itä-Helsingissä on rajoitetussa käytössä olevia saaria, joihin pääsyä kutsuvenepalvelu helpottaisi. Näitä saaria ovat esimerkiksi Villinki, Iso Leikosaari, Iso Iiluoto ja Satamasaari.

Osassa saarista on jo jonkinlainen rantautumiseen sopiva laituri, tulenteko- ja leirintäpaikkoja sekä WC, osaan ne pitää rakentaa. Mantereella tarvitaan aluksen laituripaikka sähköineen.

Mantereella itäisiin saariin kuljettavan kutsuveneen kyytiin voisi hypätä seuraavilta paikoilta, joihin on sujuva joukkoliikenneyhteys:
Laajasalon Reposalmi (Bussi 89)
Jollaksen Puuskaniemi (Bussi 85, autopaikoitus)
Puotila tai Vuosaaren Rastila (Metroyhteys, leirintäalue)
Roihuvuoren Strömsin venesatama (Bussit 83, 82, 80)

Myöhemmin kutsuvenepalvelun laajentamiseen sopivia muita Helsingin edustan alueita ovat Kruunuvuorenselän saariryväs ja sen välittömässä läheisyydessä Kulosaaren kartano ja Kivinokka, myös Lammassaari ja Kuusiluoto.

Toteutettavaan ehdotukseen on myös niputettu ehdotus Vartiosaaren vesitie – lähimatkailun rengasreitti:

Vartiosaaren ja itäisen saariston saavutettavuuden parantaminen kaupungin tukemana vesibussilinjapilottina avaa käynnin saareen lähikaupunginosista edullisesti. Näin tarjotaan ainutlaatuinen merellinen lähivirkistysalue Vartiosaaren ympärillä oleville kaupunginosille. Reitti (Herttoniemenranta) Laajasalo Vartiosaari Jollas Villinki Kotiluoto Malkasaari Rastila Roihuvuori Vartiosaari luo mahdollisuuden tutustua myös itäisen Helsingin ulkoilu- ja virkistyssaariin. Kokeilu tukee Vartiokylänlahden rantoja kiertävän virkistysalueen kehittymistä. Se tuo oivan lisän Helsingin matkailutarjontaan myös turisteille. Vartiosaaressa ja Villingissä yhdistyvät entisajan saarihuvilamiljöö ja luontoelämykset tavalla, jota ei muilla kaupungeilla ole tarjota. Helsingin itäiset saaret poikkeavat luonteeltaan viime vuosina matkailukäyttöön vapautuneista muista Helsingin edustan saarista ja täydentävät Helsingin merellistä strategiaa ja saariston entistä monipuolisempaa hyödyntämistä matkailuun.

Vartiosaaren vesitie – lähimatkailun rengasreitti

Taustatietoa

Vartiosaari on yksi Helsingin helmistä ja valtakunnallisesti arvokkaista rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteista. Sen ominaispiirre on olla saari. Saarena sinne on aikoinaan syntynyt kesähuvila-asutusta ja pienimuotoista viljelyä. Saarena se on myös pystynyt säilyttämään nämä jo yli sata vuotta sitten tunnustetut maisema- ja kulttuuriarvonsa nykypäivään asti.

Yhdessä kesähuvilakulttuurin kanssa kehittyi Helsingin höyrylaivaliikenne, joka tiheillä vuoroväleillä ja laituriverkostolla palveli niin kesänviettäjiä kuin kesähuviloilta Helsingin keskustassa työssä käyviä ihmisiä 1900-luvun alkupuoliskolla. Höyrylaivaliikenne loppui kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen, kun höyrylaivat menetettiin sotakorvauksina, ja saaressa jouduttiin siirtymään yksityisiin veneisiin. Helsingin vesiliikenne voisi olla yhtä kukoistavaa ja sujuvaa kuin Tukholmassa, jos kehitys olisi Suomessa ollut sama kuin naapurimaassamme.

Vartiosaaren kulttuuri- ja luontoarvot ovat valtakunnallisesti tunnustettuja. Stara on vuosina 2019-2020 kunnostanut osana sekä Vartiosaaren tilapäisen virkistyskäytön parantamista että Helsingin merellistä strategiaa Vartiosaaren kulttuurihistoriallisesti arvokasta viljelymaisemaa sekä saaren pääpolkuja paremmin aiempaa suurempiä kävijämääriä kestäviksi. Monena vuonna 2000-luvun alussa Vartiosaareen pääsi Vartiosaari-seuran soutuveneillä, joiden avaimet sai Laajasalon kirjastosta. Palvelu loppui kuitenkin kirjaston kyllästyttyä huolehtimaan ilmaispalvelusta. Jo yli kymmenen vuotta saareen on ollut vesibussiyhteys Helsingin Hakaniemestä Vartiosaaren kautta Vuosaareen, mutta linja kulkee suhteellisen harvoin ja matkaliput keskustasta ovat hintavia.

Ensimmäisen osallistavan budjetoinnin toteutettavaksi äänestetty Vartiosaaren aurinkosähkölauttahanke on edelleen toteuttamatta, mutta sitä kesän 2020 korvannut Callboats-kokeilu toi Vartiosaareen jo noin 8000 kävijää. Asiakasmäärä kertoo, että Helsingin sisäiselle vesijoukkoliikenteelle on kysyntää. Helsinki on myös kesällä 2020 kokeillut yksittäisiä Puotila-Vartiosaari ja Jollas-Vartiosaari -linjoja, mutta kokeilujen tiedotus ei saavuttanut mahdollisia käyttäjiä ajoissa.

Ehdotus rengaslinjasta

Ehdotamme Vartiosaaren ja itäisen saariston saavutettavuuden parantamiseksi kaupungin tukemana pilottikokeiluna vesibussilinjaa, joka avaisi käynnin saareen sen lähikaupunginosista Callboatsin tavoin kohtuulliseen hintaan. Näin saataisiin konkreettista tietoa lähiseudun asukkaiden kiinnostuksesta saarta kohtaan ja tarjottaisiin ainutlaatuinen merellinen lähivirkistysalue Vartiosaaren ympärillä oleville kaupunginosille. Samalla reitti tarjoaisi mahdollisuuden tutustua myös muihin itäisen Helsingin ulkoilu- ja virkistyssaariin. Kokeilu tukisi myös Vartiokylänlahden rannat kiertävän virkistysalueen kehittymistä. Linja toisi ainutlaatuisen lisän Helsingin matkailutarjontaan myös kaupungissa vieraileville turisteille ja esimerkiksi Rastilan leirintäalueen käyttäjille.

Helsingin itäiset saaret poikkeavat luonteeltaan viime vuosina matkailukäyttöön vapautuneista muista Helsingin edustan saarista ja täydentävät Helsingin merellistä strategiaa ja saariston entistä monipuolisempaa hyödyntämistä matkailuun. Esimerkiksi Vartiosaaressa ja Villingissä yhdistyvät entisajan saaristolaishuvilamiljöö, luontoelämykset ja aktiviteetit tavalla, joita ei muilla kaupungeilla ole juurikaan tarjota.

Ehdotamme ympyrälinjaa, jonka pysähdyspisteitä olisivat

1) Laajasalon Reposalmi (Bussi 89)

2) Vartiosaaren Reposalmi

3) Jollaksen Puuskaniemi (Bussi 85, autopaikoitus)

4) Villinki Kylänlahti

5) Kotiluoto

6) Malkasaari

7) Vuosaaren Rastila (Metroyhteys, leirintäalue)

8) Roihuvuoren Strömsin venesatama (Bussit 83, 82, 80)

9) Vartiosaaren Pässinlahti

10) Mahdollisesti myös Herttoniemenrannan Kartanonlaituri tai Neitojenlahti https://drive.google.com/open?id=1y94pkE233kZ0M0sOPoUMzYc6IIsDiiNM&usp=sharing

Tarkemman soveltuvuusselvityksen jälkeen listaa voidaan tarvittaessa muokata.

Suomen saaristokuljetuksen nykyisin liikennöimän itäisen saaristoreitin Hakaniemestä ja Herttoniemestä tulevat matkustajat voisivat vaihtaa rengaslinjalle Reposalmessa joko Yliskylän tai Vartiosaaren puolella, jos niiden aikataulut olisi sovitettu yhteen. Tällöin aikaa vievän kierroksen pysähdyksen Herttoniemenrannassa (pysähdys no. 10) voisi jättää pois. Samalla voidaan selvittää ehdotetun rengaslinjan liittymistä myös Kauppatorilta Vasikkasaareen ja tarvittaessa Kruunuvuorenrannan ja Stansvikin kautta Jollaksen Villa Salmelaan liikennöityyn reittiin.

Riippuen reitin pysähdyspaikoista kierroksen vuoroväli voisi olla 1,5 – 2 tuntia. Vesiliikenteellä saataisiin myös Jollaksesta nopea yhteys metroon ja itäsuunnan kauppakeskittymään. Lisäksi vesitien satamissa voisi olla kaupunkipyörien pisteet, jolloin pyöräilyn ja veneilyn voi helposti yhdistää ja vesitse liikkua satamasta toiseen ilman, että tarvitsee palata takaisin lähtösatamaan.

Pilottikokeilun voi tehdä olemassa olevalla venekalustolla, kunhan sopiva vesiliikenneyrittäjä löytyy. Laitureita jouduttaneen kunnostamaan monissa esitetyistä satamista. Kaikissa on kuitenkin nyt jo olemassa valmiit laiturit. Tulevaisuudessa, jos pilottikokeilu osoittautuu onnistuneeksi, kalusto voitaisiin muuttaa sähköllä toimiviksi, lähes päästöttömiksi veneiksi.