Eliel Saarisen Suur-Helsingin kaavassa vuodelta 1917 Vartiosaarelle ei ollut merkitty k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta. 1960-luvun alun yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaarta esitettiin asuinalueeksi. T\u00e4m\u00e4n johdosta Kansallis-Osakepankki osti silloiset Alkon omistuksessa olleet alueet sek\u00e4 yksityistontteja, tavoitteena rakentaa saaresta toinen Tammisalo. Tarinat kertovat, kuinka huviloiden omistajat olivat kokeneet ostajien k\u00e4yt\u00f6ksen usein uhkaavaksi. Hurjimpien Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Smith \u2013 Polvisen( Wilbur Smith & Associates, Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Pentti Polvinen) vuonna 1968 valmistuneiden suunnitelmien mukaan Liisankadun p\u00e4\u00e4st\u00e4 Tervasaaren yli ja Laajasalon l\u00e4pi oli tarkoitus rakentaa nelikaistainen moottoritie Vartiosaaren pohjoisreunaa my\u00f6t\u00e4illen edelleen Vuosaareen. Kadun olisi pit\u00e4nyt olla valmis vuonna 2000. Kaupunginhallitus kaatoi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vuonna 1970 ja rakentamissuunnitelma haudattiin.<\/p>\n
Vuoden 1972 yleiskaavassa Helsingille muodostettiin yhten\u00e4inen viheraluej\u00e4rjestelm\u00e4, joka rakenteeltaan ja periaatteiltaan on edelleen perusta esikaupunkialueiden virkistysaluerakenteelle. Yleiskaavaa teht\u00e4ess\u00e4 tukeuduttiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden mukaan helsinkil\u00e4isten t\u00e4rkeimpi\u00e4 kodin ulkopuolella tapahtuvia vapaa-ajan k\u00e4ytt\u00f6muotoja olivat ulkoliikuntamuodot kuten hiihto ja k\u00e4vely.<\/p>\n
Esikaupunkialueiden yleiskaavassa vuodelta 1981 it\u00e4inen rantavy\u00f6hyke (Laajasalon \u2013 Vartiosaaren \u2013 Ramsinniemen \u2013 Kallvikin \u2013 Uutelan alue, Villinki sek\u00e4 pienemm\u00e4t it\u00e4isen merialueen saaret) muodosti t\u00e4rkeimm\u00e4n it\u00e4isten esikaupunkialueiden virkistysaluekokonaisuuden. Yleiskaavan mukaan t\u00e4m\u00e4 alue palveli rantaan liittyvien virkistystoimintojen osalta koko kaupunkia.<\/p>\n
Vuoden 1992 yleiskaavassa Vartiosaari varattiin virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vartiosaaren ja Tervaluodon v\u00e4liss\u00e4 olevaa pient\u00e4 rakentamatonta mets\u00e4kaistaletta lukuun ottamatta Vartiosaaren koko rantavy\u00f6hyke oli merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla tapahtuvat muutokset tuli tehd\u00e4 niin, ett\u00e4 alueen kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia ominaispiirteit\u00e4 ei turmella.<\/p>\n
Helsingin saaristo ja merialue- osayleiskaavajulkaisussa vuodelta 1996 todettiin, ett\u00e4: \u201dVartiosaari on Helsingin it\u00e4isill\u00e4 meri- ja ranta-alueilla merkitt\u00e4vimpi\u00e4 virkistys- ja ulkoilualueiksi soveltuvia saaria. Se on l\u00e4hell\u00e4 mannerta ja tavoitettavissa kevyell\u00e4 liikenteell\u00e4 ja julkisella liikenteell\u00e4 monilta asuinalueilta. Helsingin kaupunkialueen laajenemisen it\u00e4\u00e4n todetaan asettavan vaatimuksia my\u00f6s saariston avaamiseen nykyist\u00e4 laajemmin asukkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vartiosaaren katsotaan tulevan t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n Helsingin perinteikk\u00e4iden kansanpuistosaarten verkostoa.\u201d Osayleiskaavajulkaisussa mainittiin edelleen, ett\u00e4 \u201dVartiosaari vaatii toimiakseen aktiivisena alueena tehokkaan julkisen vesiliikenteen osana yleiskaavassa ehdotettavaa Kauppatori \u2013 Rastila-vesiliikennereitti\u00e4. Vartiosaareen ei ehdoteta siltaa, koska saarellinen luonne on sin\u00e4ns\u00e4 virkistyksen l\u00e4hde.\u201d Vartiosaari rajattiin kuitenkin vuonna 1997 pois saariston osayleiskaavasta.<\/p>\n
Kaupunkisuunnitteluviraston (Ksv) alkuper\u00e4isess\u00e4 yleiskaavaluonnoksessa 2002 Vartiosaari varattiin asumisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Saareen kaavailtiin rakennettavaksi 290 000 m2 kerros- ja pientaloasuntoja, mik\u00e4 silloisella asumisv\u00e4ljyydell\u00e4 32m2 \/ asukas tarkoitti noin 9000 asukasta. Vartiosaaren liikenne oli tarkoitus hoitaa Laajasalosta Reposalmen ylitse sillalla, jossa kulkisi my\u00f6s raitiotie. Valmisteluun liittyen Ksv j\u00e4rjesti syksyll\u00e4 1999 eri puolilla Helsinki\u00e4 nk. paikallispajoja, joiden tarkoituksena toisaalta oli tehd\u00e4 kaavoitusty\u00f6t\u00e4 tutuksi kaupunkilaisille ja toisaalta ker\u00e4t\u00e4 tietoa kaupunkilaisten n\u00e4kemyksist\u00e4 kaupungin tulevaisuudesta. Ksv julkaisi paikallispajoista selvityksen Helsingin yleiskaava 2002 osallistuminen ja arviointi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksi\u00e4 1999:7, 18.11.1999.
\nRyhm\u00e4t\u00f6iss\u00e4 Vartiosaarta pidettiin arvokkaana kulttuurihistoriallisena milj\u00f6\u00f6n\u00e4, sijainniltaan seudullisesti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 virkistysalueena, sellaisenaan s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoisena, ainutlaatuisena, loistavan kauniina saarena. Erityisesti huomioitavaa t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 oli, ett\u00e4 Ksv:n Vartiosaarelle esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 asuinalueena vastustettiin yksimielisesti. Alueista, joille pajoihin osallistuneiden mielest\u00e4 ei Helsingiss\u00e4 saanut rakentaa, nousi Vartiosaari selkeimmin esiin jopa Keskuspuiston, Uutelan sek\u00e4 Kallahden alueiden ohi. Poliitikkojen, Ksv:n ja kaupunkilaisten mielipiteet meniv\u00e4t pahasti ristiin ja Vartiosaari j\u00e4i selvitysalueeksi.<\/p>\n
Valtioneuvosto vahvisti vuonna 2009 listauksen valtakunnallisesti merkitt\u00e4vist\u00e4 kulttuurihistoriallisista kohteista. Vartiosaaren osalta listauksen kohdeselvityksess\u00e4 todetaan, ett\u00e4 \u201dVartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiert\u00e4v\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4osin 1900-luvun alun kes\u00e4koti- ja huvila-asutuksesta sek\u00e4 saaren sis\u00e4osien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila.\u201d<\/p>\n
Helsingin yleiskaavoitusta ohjaavassa Uudenmaan tuolloin voimassa olleessa maakuntakaavassa ja sit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 2. vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari on merkitty ei-taajamatoimintojen alueeksi.<\/p>\n
Viher- ja virkistysaluevarauksia tekev\u00e4ss\u00e4 4. vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari on edelleen ei-taajamatoimintojen aluetta, lis\u00e4ksi Vuosaaren Ramsinniemen k\u00e4rki on virkistysalue. Linkki 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen <\/a><\/p>\n Vartiosaari-seura teetti 2013 oman vaihtoehtoisen osayleiskaavasuunnitelman.<\/a><\/p>\n Osayleiskaavaty\u00f6ss\u00e4 Ksv valmisteli kolme erilaista perusvaihtoehtoa: virkistysalue-, pientaloalue- ja kerrostaloaluevaihtoehdot. Valmistelussa oli selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 ainoastaan kerrostalovaihtoehdon valmisteluun oli panostettu; t\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 avoimessa kaupunkilaispalautteessa yli 100 mielipidett\u00e4 oli virkistysvaihtoehdon ja vain 3 rakentamisen puolesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta p\u00e4\u00e4tti kuitenkin \u00e4\u00e4nin 7-2 valita kerrostalovaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto k\u00e4sitteli 26.10.2016 s<\/span>amassa kokouksessa\u00a0 ensin Helsingin yleiskaavan ja sen j\u00e4lkeen Vartiosaaren osayleiskaavan, joka tiukalla 44-40 \u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 hyv\u00e4ksyttiin.<\/p>\n Historia toistaa itse\u00e4\u00e4n: kaavatilanne ja liikennej\u00e4rjestelyt ovat kuin toisinto 1960-luvun suunnitelmista. Kruunuvuoren sillan \u2013 jota on perusteltu tilanteen mukaan joko Vartiosaaren rakentamisella tai Vartiosaaren rakentamista Kruunuvuoren silloilla \u2013 linjaus ei paljoa eroa Smith \u2013 Polvisen ehdotuksesta. Moottoritiesuunnitelmat ovat muuttuneet joukko- ja kevyen liikenteen v\u00e4yliksi, vaikka niill\u00e4 tosiasiassa ajavat my\u00f6s yksityisautot. Ehdotetut asuntom\u00e4\u00e4r\u00e4t saaren keskiosaan olivat suuret ja asukastiheys Katajanokan luokkaa. Kiinteist\u00f6virasto tarjosi luottamuksellisia keskusteluja maakaupoista ja maanvaihdoista ja jopa nimett\u00f6m\u00e4t ostajat tarjoavat saaren ilmoitustauluilla luottamuksellisia maakauppoja. Yleiskaavasta tehtiin 50 ja Vartiosaaren osayleiskaavasta 11 valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle.<\/span><\/p>\n Helsingin hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osayleiskaavan ja Helsingin uuden yleiskaavan mm. Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta 5.2.2018. Helsinki haki 7.3.2018 Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Seura antoi kes\u00e4kuussa 2018 vastineen kaupungin valituksiin.\u00a0 Tilanne siis jatkui.<\/p>\n Uudenmaan liitto aloitti uuden maakuntakaavan valmistelun:\u00a0https:\/\/www.uudenmaanliitto.fi\/aluesuunnittelu\/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050\/valmisteluaineisto<\/a><\/p>\n Kansalaiset voivat vaikuttaa mielipiteill\u00e4 uuden maakuntakaavan valmisteluun, aikaa oli 13.4.2018 saakka.<\/p>\n Korkein hallinto-oikeus (KHO) julkisti 8.11.2018 Vartiosaaren yleiskaavoja koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4.<\/p>\n KHO hylk\u00e4si Helsingin valituslupahakemuksen Vartiosaaren osayleiskaavaa koskeneesta Helsingin hallinto-oikeuden osayleiskaavan kumoamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Helsingin hallinto-oikeuden antama p\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4\u00e4 sellaisenaan voimaan eik\u00e4 siihen en\u00e4\u00e4 voi hakea muutosta.<\/p>\n KHO hylk\u00e4si my\u00f6s Helsingin valituksen Helsingin hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 kumota Helsingin uusi yleiskaava Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. T\u00e4m\u00e4kin tarkoittaa, ett\u00e4 Helsingin hallinto-oikeuden antama p\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4\u00e4 sellaisenaan voimaan Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluita:<\/p>\n Vartiosaareen A2- ja A3-merkinn\u00f6ill\u00e4 osoitettu rakentamisen mitoitus on korkea, kun otetaan huomioon koko saaren aluetta koskeva RKY-ominaisuusmerkint\u00e4 ja erityisesti saaren ominaispiirteet v\u00e4lj\u00e4sti rakennettuna huvila-alueena. Yleiskaavassa osoitetut rakentamisalueet sijoittuvat lis\u00e4ksi laajalle osalle saarta. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin perusteella Vartiosaareen suunniteltu rakentaminen merkitsisi, ett\u00e4 vain pieni osa saaren ranta-alueista voidaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 maisemakuvaltaan entisell\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 saari muuttuu huvila-alueesta urbaaniksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi.<\/strong> Kyseess\u00e4 ei siis ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 osayleiskaava oli maakuntakaavan vastainen vaan erityisesti my\u00f6s se, ett\u00e4 Vartiosaaren ominaispiirteet valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 olisivat muuttuneet lopullisesti. Vartiosaareen osoitettu asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 5000-7000 oli asukastiheydelt\u00e4\u00e4n 6100-8500 as\/km\u00b2 eli tihe\u00e4mpi kuin useissa kantakaupunginosissa ja jopa 6-8 -kertainen Laajasaloon verrattuna.<\/p>\n Uudenmaan liiton uusi maakuntakaavaluonnos<\/a> \u00a0oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4<\/span> ja siit\u00e4 sai antaa palautetta 9.11.2018 saakka. Luonnoksessa Vartiosaarella on valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n ominaisuusmerkint\u00e4, mutta ristiriitaisesti saari oli merkitty taajamatoimintojen kehitt\u00e4misalueelle. Seuran antama palaute luonnoksesta.<\/a><\/p>\n Uudenmaan liiton hallitus hyv\u00e4ksyi 9.9.2019 kokouksessaan maakuntakaavaehdotuksen, jossa Vartiosaarta esitet\u00e4\u00e4n virkistysk\u00e4yt\u00f6n kohdealueeksi.\u00a0 Virkistysk\u00e4yt\u00f6n kohdealue -kehitt\u00e4misperiaatemerkinn\u00e4ll\u00e4 on tarkoitus osoittaa alle 50 hehtaarin kokoiset yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet, jotka ovat sijaintinsa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella t\u00e4rkeit\u00e4 maakunnallisen virkistysalueverkoston yll\u00e4pit\u00e4misen ja kehitt\u00e4misen kannalta.\u00a0Virkistysk\u00e4yt\u00f6n kohdealueelta on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava riitt\u00e4v\u00e4n laajat ja vetovoimaiset yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun soveltuvat alueet ja kehitett\u00e4v\u00e4 aluetta osana maakunnallista virkistysalueverkostoa.\u00a0 Suunnittelussa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota ymp\u00e4rist\u00f6n laatuun, alueiden sijaintiin ekologisessa verkostossa sek\u00e4 merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.\u00a0 Kohdealueelta yleiseen virkistykseen varattavat alueet\u00a0 osoitetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, ett\u00e4 varaukset kohdistuvat ensisijaisesti valtion, kunnan tai Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n omistamille tai hallinnoimille alueille. Vartiosaari on kokonaisuudessaan l\u00e4hivesialueineen merkitty kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4ilymisen kannalta keskeiseksi alueeksi, jonka ominaispiirteit\u00e4 ei saa muuttaa. Vartiosaarta koskee my\u00f6s koko Helsinki\u00e4, Espoota ja Vantaata koskeva taajamatoimintojen kehitt\u00e4misvy\u00f6hykemerkint\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 on alisteinen edell\u00e4 mainituille merkinn\u00f6ille. Ehdotus sai Vartiosaaren osalta lukuisia muistutuksia, joissa Vartiosaari pyydettiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pois taajamatoimintojen kehitysvy\u00f6hykkeelt\u00e4. Toiveiden vastineena maakuntahallitus hyv\u00e4ksyi seuraavat t\u00e4ydennykset taajamatoimintojen kehitysvy\u00f6hykem\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin:<\/p>\n Taajamatoimintojen kehitt\u00e4misvy\u00f6hykkeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4osin jo olemassa olevia taajamia, joilla yhdyskuntarakenne on jo nykyisell\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tai kehitett\u00e4viss\u00e4 sellaiseksi. Taajamatoimintojen kehitt\u00e4misvy\u00f6hykkeell\u00e4 yhdyskuntarakenteen tulee kokonaisuutena katsottuna olla riitt\u00e4v\u00e4n tehokas, jotta kest\u00e4v\u00e4\u00e4n yhdyskuntarakenteeseen liittyv\u00e4t tavoitteet voidaan saavuttaa. Vy\u00f6hyke voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 eri luonteisia osa-alueita rakentamattomista tehokkaasti rakennettuihin.<\/em><\/p>\n ja<\/p>\n Taajamatoimintojen kehitt\u00e4misvy\u00f6hykkeen kaavamerkint\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t laajan, toiminnallisesti monipuolisen aluekokonaisuuden kehitt\u00e4misen yleiset periaatteet. Kehitt\u00e4misperiaatemerkinn\u00e4ll\u00e4 osoitetun vy\u00f6hykkeen alueelle sijoittuva muu maakuntakaavamerkint\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 osa-alueella vy\u00f6hykkeen kehitt\u00e4miseen liittyy my\u00f6s muita maakunnallisia intressej\u00e4 tai reunaehtoja, jotka tulee ottaa huomioon kyseisen osa-alueen tarkemmassa suunnittelussa.<\/em><\/p>\n Uudenmaan maakuntavaltuusto hyv\u00e4ksyi Uusimaa-kaavakokonaisuuden elokuussa 2020\u00a0 ja Uudenmaan maakuntahallitus p\u00e4\u00e4tti sen voimaantulosta joulukuussa 2020. Kaavakokonaisuuden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla voimaan tammikuun 2021 lopulla, kun kaikki alueen kunnat ovat kuuluttaneet hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.\u00a0Helsingin vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari olisi ollut p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun taajamatoimintojen kehitt\u00e4misvy\u00f6hykkeell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi mm. Museovirasto ja Laajasalo-Deger\u00f6 -seura valittivat maakuntakaavasta.<\/p>\n Hallinto-oikeuteen tehtiin Uusimaa-kaavasta 2050 yhteens\u00e4 35 valitusta. Helsingin hallinto-oikeus on kolmella v\u00e4lip\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n 22.1.2021 kielt\u00e4nyt Uusimaa-kaavan 2050 Helsingin seudun (18 valitusta), It\u00e4-Uudenmaan ja L\u00e4nsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten johdosta. Hallinto-oikeus antaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen valituksiin my\u00f6hemmin erikseen vuoden 2021 aikana.\u00a0T\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanokielto tarkoittaa, ett\u00e4 kaavat eiv\u00e4t ole voimassa ennen kuin hallinto-oikeuden varsinaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ratkaisevat asian. T\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanokielto on t\u00e4rke\u00e4 suojatoimenpide, koska useat kunnat ovat jo ehtineet valmistella kaavojaan uuden kaavakokonaisuuden pohjalta.<\/span><\/p>\n Hallinto-oikeus hylk\u00e4si Vartiosaarta koskeneet valitukset syyskuussa 2021, linkkin\u00e4\u00a0HAOn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 poimitut Vartiosaarta koskevat tekstit. KHO ei my\u00f6nt\u00e4nyt asiassa valituslupia.<\/a><\/p>\n 29.9.2021 julkaistiin uuden valtuustokauden Kaupunkistrategia 2021-2025 -esitys<\/a>. Sen esittelytilaisuudessa todettiin, ett\u00e4 Vartiosaari osoitetaan pysyv\u00e4sti virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong>. Kaupunginhallitus j\u00e4tti asian p\u00f6yd\u00e4lle aamukokouksessaan 30.9.2021 ja hyv\u00e4ksyi strategiaesityksen 4.10.2021 kokouksessa. Seuraavaksi asia eteni kaupunginvaltuustoon, joka hyv\u00e4ksyi linjauksen.<\/p>\n Uuden Kaupunkistrategia 2021-2025:n mukaista virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 toteuttava osayleiskaavaty\u00f6 alkoi osallistumis- ja arviointisuunnitelman n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ololla helmikuun 2022 alussa. Esittelytilaisuus tilaisuus oli jostakin syyst\u00e4 vasta n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 olon aivan loppuvaiheessa 9.3.2022, mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta oli toimitettava kaupungin kirjaamoon jo 11.3.2022 menness\u00e4. Tiettyjen poliitikkojen painostus lis\u00e4rakentamiselle alkoi j\u00e4lleen kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6lautakunnan 1.3.2022 hyv\u00e4ksyess\u00e4, toisin kuin valtuuston hyv\u00e4ksym\u00e4ss\u00e4 strategiassa, lis\u00e4ykset: ”Vartiosaareen laaditaan virkistysk\u00e4yt\u00f6n ja pienimuotoisen rakentamisen mahdollistava osayleiskaava. Samalla saaren saavutettavuutta parannetaan ensisijaisesti siltayhteyksin<\/em>” yleiskaavan toteuttamisohjelmaan. On hieman vaikea n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 lautakunta voisi muuttaa valtuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, varsinkin, kun asiantuntijaty\u00f6n\u00e4 tehdyt osayleiskaavaluonnoksen selvitykset ja asiantuntijaviranomaisten antamat vesiliikenneyhteytt\u00e4 puolustavat lausunnot eiv\u00e4t tue siltayhteyden rakentamista.<\/strong><\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 Kerrokantasi -palveluun sai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielipiteit\u00e4.\u00a0\u00a0<\/a>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaan ”Erityisesti kysymys sillasta jakaa mielipiteit\u00e4. Siltaa puoltavat vastaajat perustelevat <\/em> Osayleiskaavaluonnos oli kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6lautakunnassa 29.11.2022 kohtana 8. Asia j\u00e4tettiin p\u00f6yd\u00e4lle<\/a><\/p>\n
\n Kun otetaan huomioon, ettei yleiskaavan laatimista ohjaavan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkoituksena ole ollut osoittaa Vartiosaaren aluetta tehokkaaseen rakentamiseen, sek\u00e4 lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 yleiskaavassa Vartiosaareen osoitettu rakentaminen tulisi asiassa esitetyn selvityksen perusteella olennaisesti vaikuttamaan Vartiosaaren RKY-ominaisuusmerkinn\u00e4ll\u00e4 suojattuihin kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6arvoihin, maakuntakaavan ei voida katsoa olleen Vartiosaaren osalta maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 32 \u00a7:n 1 momentissa ja 39 \u00a7:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.<\/strong><\/p>\n
\nSamalla maakuntahallitus hyv\u00e4ksyi, ett\u00e4 osoitetaan uusi virkistysalue Meri-Rastila – Ramsinniemi ja osoitetaan uusia viheryhteystarpeita taajamatoimintojen kehitt\u00e4misvy\u00f6hykkeelle, Helsingin seudun viherkeh\u00e4lle sek\u00e4 ratojen ja teiden ylityskohtiin noudatellen p\u00e4\u00e4osin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuja.\u00a0Maakuntakaavaehdotus oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 8.10-8.11.2019. <\/a><\/p>\n
\nmielipidett\u00e4\u00e4n sosiaalisista n\u00e4k\u00f6kulmista, mm. yhdenvertaisuuden kannalta, t\u00e4ll\u00e4 viitaten\u00a0<\/em>laajemman ihmisryhm\u00e4n saavutettavuuden edist\u00e4miseen sek\u00e4 esteett\u00f6myyteen ja <\/em>
\nmaksuttomuuteen. Siltaa vastustavat henkil\u00f6t taas perustelevat kantansa ekologisista\u00a0<\/em>n\u00e4k\u00f6kulmista, kuten luonnon monimuotoisuuden ja Vartiosaaren luonnontilaisten piirteiden <\/em>
\ns\u00e4ilymisen kannalta. Toisaalta my\u00f6s siltaa vastustavat korostivat Vartiosaaren nykyisten\u00a0<\/em>virkistyst\u00e4 mahdollistavien piirteiden, kuten koskemattoman luonnon ja luonnonrauhan, <\/em>
\nvaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, joka voidaan v\u00e4lillisesti n\u00e4hd\u00e4 sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4\u00a0<\/em>edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. <\/em>
\nSaavutettavuuteen liittyvist\u00e4 eri\u00e4vist\u00e4 kannanotoista huolimatta mielipiteet huviloiden\u00a0<\/em>k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksista, Vartiosaaressa liikkumisesta ja yleisesti koko Vartiosaaren sis\u00e4isest\u00e4 <\/em>
\nvirkistysk\u00e4yt\u00f6n ja matkailupalvelujen laajuudesta ovat samansuuntaisia muutamista\u00a0<\/em>poikkeavista mielipiteist\u00e4 huolimatta. Vartiosaareen toivotaan p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in pienimuotoisia <\/em>
\njulkiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettuja retkeilypalveluja, ja niiden toivotaan linjautuvan saaren luonnon- ja kulttuuriehtojen mukaisesti. Vartiosaaren luonto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainutlaatuisena henkireik\u00e4n\u00e4 <\/em>
\nsaaren nykyisille k\u00e4ytt\u00e4jille, ja t\u00e4m\u00e4n ominaisuuden toivotaan s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4n my\u00f6s mahdollisille\u00a0<\/em>uusille k\u00e4ytt\u00e4jille sek\u00e4 tuleville sukupolville vuosikymmenten p\u00e4\u00e4h\u00e4n.”<\/em><\/p>\n