{"id":2684,"date":"2024-06-08T19:11:00","date_gmt":"2024-06-08T17:11:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/?p=2684"},"modified":"2024-06-09T10:18:06","modified_gmt":"2024-06-09T08:18:06","slug":"arvon-paivan-tanssit-revisited-3-7-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/uncategorized\/arvon-paivan-tanssit-revisited-3-7-2023\/","title":{"rendered":"Arvon p\u00e4iv\u00e4n tanssit revisited again 3.7.2024!"},"content":{"rendered":"\n

Vartiosaari-seura her\u00e4tteli 2023 henkiin Vartiosaaren perinteiset Arvon p\u00e4iv\u00e4n tanssit. Paikalla oli noin 70 tanssijaa kuuntelemassa Janus Hanskia ja Viihteen kentt\u00e4miehi\u00e4, gramofonimusiikkia sek\u00e4 Kati Holmin puhetta alkuper\u00e4isist\u00e4 Arvon p\u00e4iv\u00e4n tansseista. Nyt tapahtuma j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n uudelleen!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

ARVON-P\u00c4IV\u00c4N TANSSIT<\/strong> V\u00c5D\u00d6SS\u00c4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1800-luvun alkupuolella Helsingin it\u00e4isell\u00e4 rannikolla V\u00e5d\u00f6, nykyisin V\u00e5rd\u00f6 tai Vartiosaari, oli melko tuntematon saari muiden joukossa. 1800-1860 v\u00e4lisen\u00e4 aikana saaressa arvellaan olleen asutusta muutamassa kohteessa, l\u00e4hinn\u00e4 kalastajia torpissaan.<\/p>\n\n\n\n

Maanomistus V\u00e5d\u00f6ss\u00e4 jakautui kahden kyl\u00e4n, it\u00e4inen alue Botbyn (Puotila) ja l\u00e4ntinen alue Deger\u00f6n kyl\u00e4n (Laajasalo) ja n\u00e4ihin kuuluvien nelj\u00e4n tilan kesken. Lis\u00e4ksi Nissaksen tilalla oli maa-alue V\u00e5d\u00f6n it\u00e4osassa. Veneilyn ja h\u00f6yrylaivaliikenteen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 kiinnostus V\u00e5d\u00f6t\u00e4 kohtaan kasvoi. Saareen rakennettiin arkkitehtien suunnittelemia huviloita vuosisadan lopulla 3-4 kappaletta ja1900-luvun alun vuosikymmenill\u00e4 upeita huviloita puutarhoineen kohosi rannoille ripe\u00e4\u00e4n tahtiin.<\/p>\n\n\n\n

Puotilan kartanon Vartiosaaren torppa W\u00e5d\u00f6torp, siirtyi hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Ernst Waseniuksen omistukseen 1904. (Olemme nyt, h\u00e4nen silloin omistamallaan alueella, jolla t\u00e4m\u00e4 lato sek\u00e4 talli\/navetta my\u00f6s sijaitsivat.)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Helsingin pit\u00e4j\u00e4\u00e4n, Puotilan kartanon palvelukseen oli Yp\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tullut sisartaan seuraten, Matilda Ojala (s. 1879). H\u00e4n piti kovasti puutarhasta ja el\u00e4imist\u00e4, joten ty\u00f6, hevosilla maidon toimittaminen Helsinkiin, oli mieluisaa. H\u00e4n oli my\u00f6s taitava lyps\u00e4j\u00e4, voitti kartanolla j\u00e4rjestettyj\u00e4 lypsykilpailuja useasti.<\/p>\n\n\n\n

Kartanon palkollisiin kuului my\u00f6s Tammelan Portaan kyl\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin ollut mets\u00e4ty\u00f6njohtaja Matti Heino (s.1872). Jatkon arvaattekin: h\u00e4it\u00e4 tanssittiin v. 1907. Heille syntyi Puotilassa Anton ja Arvo (s.7.5.1912) sek\u00e4 my\u00f6hemmin V\u00e5d\u00f6ss\u00e4 V\u00e4in\u00f6 ja Alma. <\/p>\n\n\n\n

Matti Heino pestattiin Waseniuksen tilanhoitajaksi 1914. Tilalla oli hevonen, kaksi lehm\u00e4\u00e4, joita pidettiin mets\u00e4laitumella, kaksi sikaa ja muutama kana. Karjanhoito oli Matildan (Tildan) hommia. Alkuun viljely oli pienimuotoista, mm. lasinalusviljely\u00e4, jossa Heinon pojat olivat hyv\u00e4n\u00e4 apuna. Ajan kuluessa toiminta kuitenkin laajeni niin, ett\u00e4 rakennettiin lis\u00e4\u00e4 maatalouteen tarvittavia rakennuksia ja Wasenius hankki lis\u00e4\u00e4 viljelysmaata saaresta.<\/p>\n\n\n\n

1930-luvulle tultaessa Heinon pojat olivat varttuneet miltei miehen ik\u00e4\u00e4n. \u201dEnnen heinien latoon ajoa V\u00e5d\u00f6-Torpin isossa ladossa vietettiin tilanomistajan luvalla Arvon nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4 (yksi tilanhoitajan pojista) hein\u00e4kuun alun lauantaina, vuosina 1932-36. Lato siivottiin hyvin ja hangattiin paljon kynttil\u00e4\u00e4 lattiaan. Kes\u00e4asukkaat eiv\u00e4t niihin juhliin osallistuneet, heill\u00e4 oli omat pippalonsa, mutta nuoria suomenkielisi\u00e4 kotiapulaisia k\u00e4vi tanssimassa. Gramofoni oli musiikin l\u00e4hteen\u00e4, se keskeytyi joka levynvaihdossa, kun oli kierrett\u00e4v\u00e4 jousi ja vaihdettava neula. Nuoria Heinon perheen yst\u00e4vi\u00e4 tuli my\u00f6s Laajasalosta ja Rastilasta.<\/p>\n\n\n\n

Tarjoiluna oli kahvia ja kotitekoista simaa. Nuoremmat kuin rippikouluik\u00e4iset h\u00e4\u00e4dettiin nukkumaan viimeist\u00e4\u00e4n kymmenelt\u00e4 elleiv\u00e4t olleet itse sit\u00e4 ennen ymm\u00e4rt\u00e4neet poistua.\u201d Muisteli enoni Arvo Gr\u00f6n, joka silloin kuului \u201dalaik\u00e4isten joukkoon\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Heinon perhe muutti v.1937 Matti Heinon kuoleman j\u00e4lkeen Espoon Kauklahteen, josta hankki oman kauppapuutarhan.<\/p>\n\n\n\n

Koonnut Kati Holm, Suotorpan tytt\u00f6<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Jan Strang: Saaristounelmia Helsingiss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Helsingin kaupunki: Vartiosaaren kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6selvitys<\/p>\n\n\n\n

Ojalan sukutarina<\/p>\n\n\n\n

Arvo Gr\u00f6nin muistikuvia Vartiosaaresta         <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vartiosaari-seura her\u00e4tteli 2023 henkiin Vartiosaaren perinteiset Arvon p\u00e4iv\u00e4n tanssit. Paikalla oli noin 70 tanssijaa kuuntelemassa Janus Hanskia ja Viihteen kentt\u00e4miehi\u00e4, gramofonimusiikkia sek\u00e4 Kati Holmin puhetta alkuper\u00e4isist\u00e4 Arvon p\u00e4iv\u00e4n tansseista. Nyt tapahtuma j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n uudelleen! ARVON-P\u00c4IV\u00c4N TANSSIT V\u00c5D\u00d6SS\u00c4 1800-luvun alkupuolella Helsingin it\u00e4isell\u00e4 rannikolla V\u00e5d\u00f6, nykyisin V\u00e5rd\u00f6 tai Vartiosaari, oli melko tuntematon saari muiden joukossa. 1800-1860 v\u00e4lisen\u00e4 aikana… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":2882,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2684","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"views":2065,"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Arvonpaivan-tanssit-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2684"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2883,"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684\/revisions\/2883"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2882"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2684"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2684"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vartiosaari.fi\/uudet_sivut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}