Vartiosaari info

llll
Vartiosaari-info

Vartiosaari on hyvä ehdokas Suomen hienoimmaksi neliökilometriksi. Saarella yhdistyvät kompaktissa paketissa luontotyyppien ja topografian monipuolisuus, merellinen kansallismaisema, eheänä säilynyt rakennusperintökokonaisuus ja erilaisten yleishyödyllisten toimijoiden kirjo.

Saaren luonnonoloista

Vartiosaari sijaitsee Itä-Helsingissä Laajasalon ja Tammisalon kainalossa. Linnuntietä matkaa Senaatintorille on seitsemän kilometriä. Saari on pinta-alaltaan runsaat 80 hehtaaria ja pituusmitoiltaan IMG_0025noin 1300 metriä kertaa 700 metriä. Korkeimmat kallioylängöt ovat saaren itä- ja pohjoisosissa huippujen yltäessä runsaaseen 30 metriin merenpinnasta.

Luontotyyppien määrä on suuri. Metsätyypit vaihtelevat lehdoista tuoreisiin kankaisiin ja jäkäläkarukkoihin. Näiden ohella on muun muassa maaduntaluhtaa, laidunniittyä, soistumaa, jalopuupuistikkoa ja avokalliota. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita (kasvillisuus, metsät, geologia, linnusto), minkä lisäksi koko saari on luokiteltu tärkeäksi lepakkokohteeksi.

Yli 80 prosenttia saaren metsistä on todettu Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (METSO) kriteerien mukaisiksi arvometsiksi. Alueella on runsaasti vähintään 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä ja sieltä on tavattu muun muassa harvinainen aarniolaji salokääpää. Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuren kasvupaikka sijaitsee etelärannalla. Saari on oleellinen osa pääkaupunkiseudun viherkehää.

Toiminnot, historia ja kulttuuriarvot

Vartiosaaren 57 huvilasta runsaat puolet on Helsingin kaupungin omistamia ja vuokralla erilaisille toimijoille, kuten kesänuorisotalolle, asunnottomien virkistyspaikalle, pitopalveluyrittäjälle, taiteilijoille, pienperheyhdistykselle, Akavalle ja lastensuojelun toimintakeskukselle. Kuudella isoimmalla toimijalla on IMG_880810 000 vuotuista kävijää.

Sillattomana säilynyt Vartiosaari edustaa parinkymmenen ympärivuotisen asukkaansa kera nykymaailmassa harvinaiseksi käynyttä saaristolaiselämänmuotoa. Kesähuviloiden rakentaminen alkoi höyryalusliikenteen myötä 1800-luvun lopulla ja jatkui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Niiden rinnalla harjoitettiin maanviljelystä. Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kaikille avoin

Koko saari on pihapiirejä lukuun ottamatta kaikille avointa virkistysaluetta. Saarella sijaitsee yleisön suosima eläintalli ja valtakunnallisesti uudentyyppinen terveysluontopolku. Vartiosaareen kulkee keväästä syksyyn Suomen Saaristokuljetuksen yhteysalus. Talvisin saari on jääretkeilijöiden suosiossa.

Info seurasta ja vaihtoehtoisesta osayleiskaavasta

Vartiosaari-seura ry.

Vartiosaari-seura ry. on vuonna 1994 perustettu kaupunginosayhdistys, joka edustaa Vartiosaaressa asuvia, vapaa-aikaansa viettäviä tai siitä muuten kiinnostuneita ihmisiä ja organisaatioita. Seuran tarkoitus on lisätä kestävällä tavalla saaren tunnettavuutta, saavutettavuutta ja kehittämistä. Jäseniä seuralla on noin 80. Uudet ovat tervetulleita mukaan!

Vaihtoehtoinen osayleiskaava

Vartiosaareen ollaan tekemässä osayleiskaavaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää kolmea maankäyttövaihtoehtoa: virkistysaluetta, kevyttä rakentamista tai raskasta rakentamista. Virkistyskäyttöä puoltava Vartiosaari-seura on laatinut vaihtoehtoisen osayleiskaavan, jossa esitetään yksityiskohtainen ehdotus toimintojen järjestämisestä saarella. Kaavan voi ladata tästä…

Vartiosaari alternative final